Miten autetaan ja tuetaan läheisiä?
Koko tukiverkoston käyttö
Miten löytää mielekästä tekemistä?
Läheisten tukeminen ja auttaminen, tukiverkostot sekä mielekkään tekemisen löytäminen
Iiro Isaksson
Miten autetaan ja tuetaan läheisiä?
Lähtökohtaisesti kaikkein läheisimmät eli potilaan perhe on keskiössä hoitosuhteen alusta asti. Potilas on osa perhettä ollessaan sairaalassa tai muussa hoitolaitoksessa ja siksi erityisesti nuoren potilaan kohdalla lähiomaisten mukana olo on erittäin tärkeää. Tästä perheelle saatava tuki on parhaimmillaan informoimista, neuvojen antamista ja ohjausta, mikä helpottaa ja tukee läheisten jaksamista parhaiten. Hoidon alussa perhe saa vastauksia suoriin kysymyksiin ja heille kerrotaan, mistä on kyse, miten asiassa edetään ja mitä heiltä odotetaan. Alussa tämä auttaa leimautumisen pelkoon sekä häpeän ja menetyksen tunteisiin. Samalla se antaa aikaa sairauden hyväksymiseen ilman toivon menettämistä. (Hietaharju ja Nuuttila,2010, 192)
Vertaistukiryhmät ovat hyvä keino jakaa kokemuksia ongelmista selviämiseksi ja ne ovat mm. AD/HD-diagnoosin saaneiden potilaiden perheille hyviä tiedonlähteitä. Koska selkeät ja muuttumattomat pelisäännöt ryhmän ja ryhmässä toimimisessa ovat ko. diagnoosin saaneille tärkeitä, on syytä mm. sopia heti alussa, osallistuvatko kaikki perheenjäsenet tilaisuuksiin vai eivät. Vertaistukiryhmässä toimiminen antaa mahdollisuuden ottaa ryhmän toimintatapoja ja pelisääntöjä laajemmaltikin käyttöön, mikä helpottaa entisestään potilaan sopeutumista selkeisiin ja etukäteen sovittuihin sekä jatkuvasti käytössä oleviin toimintatapoihin. Vertaistukiryhmä ei jaa psykoterapiaa mutta ryhmässä oleva psykoterapeutti ohjaa keskustelua ja toimii asiantuntijana. Vertaistukiryhmän pääasiallinen tarkoitus on auttaa jäseniään sekä potilaita selviytymään arkipäivän ongelmista. (Michelsson, Miettinen, Saresma ja Virtanen,2003, 85)
Alaluokilla tapahtuva perheen auttaminen perustuu koulun ja potilaan vanhempien väliseen viestittelyyn. Hienoiseksi ongelmaksi kuitenkin koetaan suomalaisille perinteinen niukka ja muodollinen yhteistyö. Tilanne on kuitenkin parantunut tietotekniikan suomin keinoin ja yhteistyö sujuu pääsääntöisesti suhteellisen hyvin vanhempien vartin, sähköpostin ja sosiaalisen median suomin keinoin. Uudet perhetyypit, maahanmuuttajaperheiden lisääntyminen ja yhtenäiskulttuurin murtuminen ovat kuitenkin tänä päivänä uusien haasteiden aiheuttajia. (Laatikainen, 2011, 174)
Koko tukiverkoston käyttö
Sosiaalinen verkosto käsittää perheen lisäksi myös muut omaiset ja sukulaiset sekä ystävät. Potilaan näkökulmasta hänen tukiverkostoonsa voivat kuulua myös harrastusten, työelämän tai koulun kautta välittyneet toimijat ja myös asumisen lähipiiri eli naapurit, ammattiauttajat ja viranomaiset. Näitä voimavaroja pyritään käyttämään mahdollisuuksien mukaan hoitotyössä, toipumisessa ja kuntoutuksessa. Koko verkoston odotetaan auttavan potilasta elämän hallintaan liittyvissä asioissa. Jos olemassa olevat verkostot eivät tue potilasta riittävästi, on mahdollista löytää uusia verkostoja vertaistukitoiminnan kautta, esim. oma-apuryhmät, potilasjärjestöt sekä kokoontumis- ja harrastuspiireistä. (Hietaharju ja Nuuttila,2010, 194-195)
AD/HD-potilaiden koko tuliverkostoon kuuluvat edellä mainitun perheen, sukulaisten ja muun, asiaan ystävällisesti suhtautuvan lähipiirin lisäksi monia ammattialojen edustajia kuten neurologi, psykiatri, neuropsykologi tai psykologi, sosiaalityöntekijä, opettaja tai erityisopettaja ja oppilashuolto. Lisäksi verkostoa voi laajentaa osallistumalla sopeutumisvalmennuksen ja elämänhallinnan kursseille sekä vertaistukiryhmien tapaamisiin (Michelsson, Miettinen, Saresma ja Virtanen,2003, 77-78)
Toiminnallisen ja potilasta tukevan lähipiirin kuten opettajien ja työyhteisön merkitys on suuri silloin kun onnistutaan löytämään potilaan toiminnan ja kykyjen vahvuuksia tukevia tehtäviä ja toimintamalleja. Perheen ja sukulaisten muodostaman keskiön ulkopuoleisina toimijoina nämä voivat olla koko tukiverkoston parasta osaa, jos potilas saadaan toimimaan omilla vahvuuksillaan riittävän yksiselitteisillä ja samalla kaavalla toistuvilla ohjeistuksilla. (Michelsson, Miettinen, Saresma ja Virtanen,2003, 82)
Oppilashuoltotyö tarjoaa alaluokilla laajempia tukimahdollisuuksia oppimisvaikeuksiin sekä terveyttä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia ehkäisevää ja korjaavaa toimintaa. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisöissä työskenteleville ja oppilashuollosta vastaaville viranomaisille. Se tarjoaa laajaa tukiverkostoa erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille ja heidän läheisilleen. Oppilashuoltoryhmään kuuluu yleensä rehtori, erityisopettaja, terveydenhoitaja sekä hieman resursseista riippuen joko psykologi tai kuraattori. Ryhmä on moniammatillinen ja sen voimavarat tarjoavat kattavan tuen oppilaan ja huoltajien lisäksi erityisopetuksesta vastaavalle opettajalle. Tämä mahdollistaa erityisopetuksen järjestelyjen laajapohjaisen pohdinnan ja toteutuksen mikä takaa järjestelmällisesti tukitoimet laaja-alaisesti ja moniammatillisesti. (Laatikainen, 2011, 166)
Miten löytää mielekästä tekemistä?
Tärkeintä on löytää arjesta mielekästä tekemistä. Käytännössä mikä tahansa toimeliaisuus lisää elämänhallinnan tunnetta ja näin edistää hyvinvointia. Tekeminen voi olla siivoamista, ruoanlaittoa, liikuntaa ja perustavimmillaan itsestään huolehtimista. Perusasioissa selviäminen auttaa itsetunnon kasvattamisessa. Erilaisiin työ- ja opiskelijayhteisöihin osallistuminen auttavat sosiaalisten suhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä sekä tuovat elämään sisältöä.
Säännöllinen liikunta, myös hyötyliikunta, edistää sekä fyysistä että henkistä terveyttä monella tavalla. Se vähentää ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta sekä kääntää ajatuksia pois negatiivisista asioista.
Säännölliset ruokailutottumukset edistävät keskittymiskykyä, koordinaatiota, motivaatiota, muistia ja stressin sietoa. Kun ruokailu ja siihen liittyvät valmistustoimet yhdistetään, saadaan aivoja hyvin ravitseva ateria ja sen mielekäs tekeminen yhdistettyä.
Mielekästä tekemistä on myös nukkuminen. Hyvänlaatuinen ja riittävän pitkä uni valmistavat ihmistä psyykkisiin ja fyysisiin haasteisiin. Jos unirytmi jostakin syystä häiriintyy (esim. stressi, ympäristön ja elämän muutokset), seuraa siitä ärtyneisyyttä ja mielialojen vaihtelua, jotka voivat vaikuttaa muistiin, oppimiseen ja keskittymiskykyyn. Pidemmälle jatkuneet univaikeudet voivat aiheuttaa vakaviakin sairauksia joten on syytä huolehtia unesta ja riittävästä levosta.
(https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/tyokaluja_itsehoito/Pages/arjenperusteet.aspx)
(https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/tyokaluja_itsehoito/Pages/arjenperusteet.aspx)
LÄHTEET
KIRJAT
Michelsson K., Miettinen K., Saresma U., & Virtanen P. 2003. AD/HD Nuorilla ja aikuisilla. Juva. PS-kustannus.
Hietaharju P. & Nuuttila M. 2010. Käytännön mielenterveystyö. Latvia. Tammi.
Laatikainen P. 2011. Laaja-alainen erityisopetus alaluokilla. Juva. PS-kustannus.
WWW
Nyt kannattaa muistaa, että erityisopettaja ei uuden lain mukaan tarkkaan ottaen ole osa opiskelijahuoltoa. Meidän oppilaitoksessamme opiskelijahuollon palvelut tulevat kunnan kautta ja erityisopettaja on kuntayhtymän palveluksessa. Opiskelijahuolto noudattaa kunnan ohjeita ja käyttää kunnan palvelujärjestelmää hyödykseen, kun erityisopettajan roolin tulisi olla pedagoginen. Yhteistyötä pitää tehdä ja kun se toimii hyvin tätä roolijakoa ei tarvitse erikseen miettiä, mutta välillä tämä tulee esiin myös käytännön työssä.
VastaaPoista