Tukeminen opinnoissa ja miten tuetaan?
Miten voisi tukea itsetuntoa?
Kouluttajan ja/tai opettajan roolin rajaaminen
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT
Anne-Katri Hatakka-Juntti
Koulu on tuttuudessaan ja rutiineiltaan jo lähtökohtaisesti yksi tukea antavista paikoista psyykkisten mielenterveysongelmien kanssa painiville. Lisäksi tarvitaan ammattitaitoinen opiskelijahuoltoryhmä vastaamaan potilaan tarpeisiin sekä konsultoimaan opettajia.
Tuen perustana tulisi olla kodin ja asiantuntijatiimin avoin ja yhtenäinen toiminta tuen antamiseksi esimerkiksi sairaalajakson jälkeen takaisin oppilaitokseen tultaessa. Monet seikat estävät kuitenkin avointa kommunikaatiota ja tiedon kulkua. Mielenterveyden häiriö aiheuttaa toimintakyvyn ja työkyvyn heikentymistä. Syrjäytymisriski kasvaa ja siksi on taisteltava osallisuuden puolesta myös opiskelussa. Eri tahojen yhteistyö, tiedon jakaminen, asenteiden muokkaaminen ja diskriminoivaan käyttäytymiseen puuttuminen ovat työkaluja opiskelijan tueksi. (Lönnqvist 2014,23)
Lapsen selviytymistä edistäviä myönteisiä tekijöitä ovat esimerkiksi läheisen aikuisen läsnäolo. Emotionaalinen tuki vähentää ahdistavien kokemusten vaikutusta. Myönteiset asiat, kokemukset tai taidot rakentavat itsetuntoa ja itseluottamusta. Psyykkistä terveyttä edistäviä tekijöitä ovat riskiolosuhteiden vaikutuksen vähentäminen, kielteisten ketjureaktioiden vähentäminen, itsetunnon ja myönteisen minäkuvan rakentaminen ja uusien mahdollisuuksien avautuminen. (Taipale, 1992, 41-44)
Opettajien tulee sopia aikatauluista siten, ettei tule liian suuria päällekkäisiä työtehtäviä ja vaatimuksia. Vaikeasti määriteltävä, mutta merkittävä on myös yksilöllinen luovuus, jolla on tärkeä osuutensa muun muassa paranemisprosessissa.
Opiskelija, jolla on jokin psyykkinen sairaus, hyötyy opettajan ja ohjaajan motivoinnista koskien kuntoutukseen hakeutumista ja kuntoutuspalvelujen hyödyntämistä. Lisäksi on tärkeää edistää pedagogisten ratkaisujen etsimistä ja kehittämistä.
Seuraavat mielenterveyden tukipilarit ovat Noora Sjöstenin materiaalista:
Tuen perustana tulisi olla kodin ja asiantuntijatiimin avoin ja yhtenäinen toiminta tuen antamiseksi esimerkiksi sairaalajakson jälkeen takaisin oppilaitokseen tultaessa. Monet seikat estävät kuitenkin avointa kommunikaatiota ja tiedon kulkua. Mielenterveyden häiriö aiheuttaa toimintakyvyn ja työkyvyn heikentymistä. Syrjäytymisriski kasvaa ja siksi on taisteltava osallisuuden puolesta myös opiskelussa. Eri tahojen yhteistyö, tiedon jakaminen, asenteiden muokkaaminen ja diskriminoivaan käyttäytymiseen puuttuminen ovat työkaluja opiskelijan tueksi. (Lönnqvist 2014,23)
Lapsen selviytymistä edistäviä myönteisiä tekijöitä ovat esimerkiksi läheisen aikuisen läsnäolo. Emotionaalinen tuki vähentää ahdistavien kokemusten vaikutusta. Myönteiset asiat, kokemukset tai taidot rakentavat itsetuntoa ja itseluottamusta. Psyykkistä terveyttä edistäviä tekijöitä ovat riskiolosuhteiden vaikutuksen vähentäminen, kielteisten ketjureaktioiden vähentäminen, itsetunnon ja myönteisen minäkuvan rakentaminen ja uusien mahdollisuuksien avautuminen. (Taipale, 1992, 41-44)
Opettajien tulee sopia aikatauluista siten, ettei tule liian suuria päällekkäisiä työtehtäviä ja vaatimuksia. Vaikeasti määriteltävä, mutta merkittävä on myös yksilöllinen luovuus, jolla on tärkeä osuutensa muun muassa paranemisprosessissa.
Opiskelija, jolla on jokin psyykkinen sairaus, hyötyy opettajan ja ohjaajan motivoinnista koskien kuntoutukseen hakeutumista ja kuntoutuspalvelujen hyödyntämistä. Lisäksi on tärkeää edistää pedagogisten ratkaisujen etsimistä ja kehittämistä.
Seuraavat mielenterveyden tukipilarit ovat Noora Sjöstenin materiaalista:
- kokemus tarpeellisuudesta omassa yhteisössä: osallisuus ja osallistuminen, mielekäs toiminta (työ tai harrastus)
- kyky motivoitua, oppia uutta ja innostua
- elämänhallinta ja elämäntavat (lepo, ravitsemus, päihteet, liikunta)
- kyky tunnistaa ja säädellä tunteita, taito puhua tunteista ja mieltä painavista asioista
- stressinhallinta ja rentoutuminen
- ongelmanratkaisutaidot ja kyky selvittää ristiriitoja
- oman elämän ja sen merkityksen ymmärtäminen sekä itsensä arvostaminen
- hyvät ystävät ja läheiset ihmiset
- riittävä aineellinen perusturva, kuten kohtuullinen toimeentulo ja turvallinen asuinympäristö
Lisäksi Aija-Mari Maunula on listannut seuraavia häiriöltä suojaavia tekijöitä:
- yksilön oma lannistumattomuus; sosiaalinen kyvykkyys, ongelmanratkaisukyky, minän vahvuus (sisältäpäin ohjautuvuus), yhteyden kokemisen tunne, toivo
- perheen ulkopuoliset suojaavat tekijät: ”joku aikuinen”, koulun toimivuus
Nuorten ystävyyssuhteet ja omat yhteisöt ovat nuoren sosiaalisen kehittymisen kannalta tärkeitä. Ystävien emotionaalinen tuki on itsetunnolle ja mielenterveydelle ensiarvoisen tärkeää. (Taipale 1992, 81 - 86)
Nettiyhteisöt tarjoavat monille nuorille uuden ulottuvuuden sosiaaliseen elämään ja ystävyyssuhteiden luomiseen. Myös tukea on helpommin saatavilla – erityisesti niille nuorille, jotka kokevat helpommaksi keskustella vaikeista asioista verkossa kuin kasvotusten. Internet ja uudet nopean kommunikoinnin työkalut avaavat uusia ulottuvuuksia nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen.
Kysymykset 1 ja 2:
Lähde: Outi Kaski ” Psyykkisten vaikeuksien heikentämän oppimisen tukeminen ja ohjaaminen”. Haaga-Helia, opinnäyte 2015
Kysymykset 1 ja 2:
Lähde: Outi Kaski ” Psyykkisten vaikeuksien heikentämän oppimisen tukeminen ja ohjaaminen”. Haaga-Helia, opinnäyte 2015
Kouluttajan ja/tai opettajan roolin rajaaminen
Opettaja-lehdessä 24/2015 oli Jari Sinkkosen haastattelu, jossa hän totesi: terapeutiksi opettajan ei tarvitse ryhtyä, ja usein parasta terapiaa on arkinen koulutyö. Jari Sinkkonen oli Lastenlinnassa psykiatrina 14 vuotta, ja moni lapsi kävi osastolla koulua. Opettajat aristelivat vaatimuksia. Jari Sinkkosen mukaan hoitotahon piti tsempata opettajia, että pitäkää te vaan sitä koulua, me kyllä hoidetaan sitä ahdistusta.
Mitä mieltä olette tästä?
Aamutohtori - elämäntavat ja mielenterveys
Opettajan tuki ja kannustus, rohkaiseminen, kuulumisten kysyminen, välittämisen osoittaminen auttaa opiskelijaa jaksamaan arjessa. Sen merkitystä ei mielestäni tule ali- eikä yliarvioida. Opettaja voi toimia terapeuttisesti tai vuorovaikutus, yhteistyö voi olla opiskelijalle terapeuttista ja suojavaa, tukevaa ja näin auttaa opiskelijaa. Terapeutiksi opettajan ei pidä kuitenkaan ryhtyä. Joskus kuulee sanottavan, että nykyään opettajan pitää olla opiskelijan terapeuttina, ja tämä särähtää aina minun korvassa. Terapeutiksi voi ryhtyä vain terapeuttikoulutuksen käynyt ammattilainen, mutta kuunnella ja kannustaa voivat toki muutkin.
VastaaPoista